Tänään oltiin Katariina Kainulaisen koulutuksessa BAT-hallilla. Listaan nyt siitä ja muusta syntyneitä pohdintoja talven treenejä ajatellen

- Seuraaminen. Humppa edistää, poikittaa ja ääntää. Siihen pitää nyt puuttua, eikä voi hyväksyä tällaista yhtään. Tehdään paljon lyhyttä, onnistunutta treeniä ja palkka AINA vasemmalle takaviistoon, se on auttanut tähän aiemminkin. Oikealle käännöksen jälkeen painaminen pahenee, joten niitä nyt joka treeniin paljon.

- Ääntämiseen ylipäätään on pakko puuttua, treeneissä PITÄÄ olla hiljaa. Tämä on vaikea, koska ääntäminen on niin vaihtelevaa, yleensä ei äännä kun treenataan kahdestaan, mutta häiriö aiheuttaa sen.

- Palkkausta enemmän lelulle, mulla on paha tapa syytää nameja taukoamatta koiran naamaan, jonka takia koetilanne tökkii. Loppupalkka käyttöön.

- Perusasennot kuntoon, eikä saa hyväksyä huonoja.

- Ääniavut käyttöön! Luoksetulossa on toiminut tosi hyvin sihahdus parin metrin päässä, hakee perusasennon tosi paljon paremmin ja muistaa mitä liikettä on tekemässä. Joku samanlainen pitää keksiä seuraamiseen, millä saatais kesken liikkeen koira korjaamaan asento. Tästä sitten joku pienennetty muunnos käyttöön kokeisiin. Muutenkin pitää opetella auttamaan koiraa tekemään oikein, treeneihin verrattuna odotan siltä kokeissa aika hurjia suorituksia.

- Kokeenomaisia treenejä. Kerta viikossa muutamalla liikkeellä, kerta kuussa kaikki liikkeet läpi tai jotenkin näin.

- Vähintään kerta viikkoon häiriötreeniä porukassa.

- Omaa jännitystä lieventämään treeniliivi päälle ja ihmisten ilmoille. Täällähän on häiriötä tarjolla vaikka kuinka paljon; rautatieasema, ostoskeskus, koulun piha jne.

- Arkiasiat kuntoon, ja turha lällyttäminen saa loppua. Oikeasti, koira on kohta kolme ja sitä kohdellaan kuin vauvaa. Nyt lenkkeily kondikseen ja ei siinä sylissäkään tarvitse ihan 24/7 istua. Joskus toki, mutta jotain rajaa.

Tällaisia ajatuksia talven treenejä varten. Toki sitten avoimen liikkeitä mukaan, noutokapula tutuksi jne... Ja mulle vähän asennetta. Humppa on hyvä tokokoira (tämän on tosi moni ihminen todennut, minä vaan en) kunhan itse osaan vähän käyttäytyä. Se peilaa tosi voimakkaasti mun mielentilaa ja käytöstä, eli kun itse olen innostava, iloinen ja rento, Humppakin toimii. Jos en ole, se luimistelee ja pyrkii ottamaan etäisyyttä. Tuo pehmeys pitäisi vaan osata käyttää vahvuutena myös koetilanteessa. Mitään katastrofaalisen kamalaahan meille ei koskaan ole kokeessa käynyt, joten pitäisi opetella luottamaan koiraan koska ei Humppa mikään aggressiivinen ole missään tapauksessa, ei se käy kenenkään päälle, korkeintaan flirttailee ;) Humppa on hirmu varma erilaisissa paikoissa ja ympäristöissä, tänään se toimi hienosti mattohallissa eikä sillä yleensäkään ole mitään ympäristöön liittyviä ongelmia. Mulla ehkä on vähän enemmän.

Ja sitten niitä kuulumisia. Keskiviikkona vedettiin tosi hieno agitreeni, Annen rata lähes nollalla läpi!! Humppa oli jotenkin ihan mahtava, pysyi lähdöissä, kuunteli ohjausta jne. En tiedä kuka sitä oli viikon aikana treenannut .

Torstaina mun isä tuli kylään, ja eilen liittyi äitikin joukkoon. Humppa on ollut isäntänä, Häntä on saanut rapsuttaa ja Hänen kanssaan on saanut leikkiä, myös vieraat ;). Se on kyllä mahdoton huomion kerjääjä, vaikka ihan ymmärretäväähän se on, että vieraat ovat Häntä varten. Varmaan tästäkin syystä oli kovin väsynyt tänään.

Mentiin Keravalle tänään junalla mennen tullen, tämä on sitä sosiaalistamista, kohta 3-v koira junassa toista kertaa elämässään :). Juna ei kyllä Humpan mielestä ole yhtään kiva, piti vähän jumittaa junan portaissa. Istuu kyllä kauniisti paikallaan ja hiljaa kun juna on liikkeellä, ja se riittää mulle, kun yleensä kuitenkin kuljetaan autolla. Hallissa Humppa oli ihan huippu, kaapin jalassa hihnassa kiinni ja siellä se pötkötteli ja välillä ihan nukkuikin. Miksi koirat näyttelyissä, treeneissä tai kisoissa on ok, mutta kaikki lenkillä vastaantulevat koirat on ihan nou-nou?