Oli tarkoitus tehdä tänään koeluontoinen treeni, ja lähdettiin Myllyjärvelle Riitta-Liisan ja Kiilan luo, mukana myös malinarttu Ipi. Noh, suunnitelma meni uusiksi jälleen kerran...

Tein kardinaalimokan ja päästin Humpan juoksentelemaan Kiilan kanssa ennen treeniä. Ja mitä siitä sitten seurasi; hyvästi koeluontoinen, hyvästi kontakti, hyvästi aivot... Huoh.

Humppa ei kertakaikkiaan pystynyt tekemään yhtään mitään. Edes namit tai lelu ei kiinnostanut kun Kiila oli näköpiirissä, ja pihassa oli niin paljon hajuja ettei nenä pysynyt ylhäällä ollenkaan.
Siispä vaihdettiin paikkaa, ja Kiila piiloon Humpan suorituksen ajaksi. Saatiin jonkinnäköinen seuraamiskaavio tehtyä ja kaikki muutkin liikkeet suunnilleen läpi. Sitten mentiin vielä toiselle kentälle tekemään paikkamakuu.

Ihan hyvä juttu toisaalta, että tuli nyt tällainen treeni tähän väliin. Tulipa taas muistiin, että nuorella pojalla on nuoren pojan mieli...

Jos jotain positiivista halutaan etsiä, niin seuraaminen on Humpalla upeaa silloin kun työskentelyvire on kohdallaan. Ihana kontakti, tosi hyvä paikka ja vasemmalle kääntymisharjoitukset on vähentäneet puskemista hyvin.
Paikkamakuussa pysyi n. 2min, kuikuili kyllä Kiilaan päin, mutta ei liikkunut vaikka Ipi lähti rivistä ja palautettiin takas. Välillä jopa kontaktissa.
Luoksetulossa yritti ensin varastaa. Palautin paikalleen ja sen jälkeen teki loistavan luoksetulon ja suoran eteenistumisen.

Kyllä tämä taas tästä, ensi viikolla yritetään ottaa se koeluontoinen vaikka kahdestaan, ja paljon, paljon motivaatiotreeniä.