Vietettiin poikien kanssa mukava viikko mökillä. Eilen kotiuduttiin ja tänään suunnattiin UMN:n tokokokeeseen Espooseen. Vähän jänskätti, miten Humppa väsyneenä jaksaa tokottaa ja kun Repekin oli mukana kisaturistina, mutta eipä siinä ongelmaa ollut. Meille hyväksi havaittuun tapaan löin Humpan kehän laitaan puuhun kiinni, ja otin sen sieltä vasta ihan vähän ennen suoritusvuoroa. Tuomarina oli tänään Hannele Pörsti.

Paikallaolosta meinattiin myöhästyä. Ilmoittautumisessa erikseen sanottiin, että luokkaan on tullut yksi koira lisää, ja paikallaolot tehdään kahdessa erässä. Vaan eipä tehty, yhtäkkiä huomasin että meidän jälkeinen numero on menossa kehään, äkkiä koira mukaan ja menoksi . Humppa ei tajunnut kyllä liikkeen alkaessa ollenkaan mikä on homman nimi, mutta taisi se siinä 3 minuutin aikana sitten valjeta. Paikallaolosta 10.
 

Yksilöliikkeet suoritettiin kummallisessa järjestyksessä, mikä oli ehkä ihan hyväkin juttu. Ainakin itselle kivaa vaihtelua.

Ekana luoksetulo. Hieno stoppi, vähän törmäsi lopussa ja pelotti että ennakoi lopun, mutta siitä 10.
Sitten liikkeestä maahanmeno. Seuraaminen aika kammottavaa ja varmaan hitaasti meni. Siitä 8.
Seuraaminen oli kyllä ihan hirveetä muutenkin. Ääntä lähti ja intoa oli ihan liikaa. Astuin taas Humpan varpaillekin, mistä haukahti. Huoh. Pisteitä 7.
Liikkeestä seisominen myöskin kamala, taas seuraaminen syvältä ja ei se pysähdyskään mikään salamannopea ole. 7.
Hyppy meni hienosti, Humppa jopa suostui istumaan ihan suosiolla. 10.
Kaketkin onnistui, vaikka ne pelotti eniten. Nää on kyllä jännät kun koirasta näkee että sen tekis niin kovasti mieli ennakoida, ja itsehän en pysty hengittämään koko liikkeen aikana ollenkaan . Eka nousu oli tosi epävarma ja hidas, mutta muuten oikein nätit. 10.
Nouto tänään myöskin ihan siisti. Olin just saanut liikkurilta kapulan käteen kun tuomarin puhelin soi, ja hän toki vastasi siihen. Siinä sitten seisoskelin hyvän tovin koira asemissa ja noutokapula kädessä ja odottelin, että rouva malttaa lopettaa puhelunsa... Saalisti kapulaa eikä olis taaskaan halunnut irrottaa, tästä 9.
Kokonaisvaikutukseen vaikutti selvästi tuo seuraaminen, sekä se että tuomari ei tainnut tykätä kun säntäilin niin viimetipassa kehään. Siitä 8.

Pisteitä kertyi yhteensä mukavat 180, AVO1 ja luokkavoitto. Hurraa Humppis ! Humppa on varmaankin lukenut sääntökirjaa, kun osasi noin hienosti ottaa kympit tärkeistä liikkeistä. Ei sen seuraamisen kai niin väliä...

Seuraamisen kanssa olen kyllä aivan pulassa, ei niin mitään hajua mitä sille voisi tehdä. Se nyt kuitenkin on selvää, ettei tuolla esityksellä kovasti ole ylempiin luokkiin asiaa... Muuten jäi kyllä kiva fiilis. Aika paineistuneelta vaikutti Humppa kun kaikki seuraamisliikkeet tuli peräkkäin, mutta sai jotenki itsensä kuitenkin purettua. Vähän pyöri ja hyöri kehässä, ja sivulle sai ottaa aika kovilla käskyillä. Mutta on siitä tullut kiva kisakaveri. Tekee innolla, ja just kuten on opetettu. Kai me vielä yritetään sitten talvelle kokeita katsoa, jos vaikka säkällä sais koularin nimen eteen. Olishan se nyt jotain, Humpalle tokokoulari!

Repemies se kasvaa ja kehittyy. Ekaan pentunäyttelyyn lähti ilmo, ja sen kunniaksi hän alkoi kasvattaa varsin kiharaa turkkia selkäänsä. Viimeisestä mädästä maitohampaasta päästiin eroon, ja hymy näyttää oikein viehättävältä.
Eilen treffattiin Jyväskylässä Tiinaa sekä samanikäistä bortsuneitoa Piikaa (Alice vom Skuddenhof) ja Kilju-malikkaa. Oli hauskat raparallit, ja saatiin kuviakin. Suurkiitos Tiina seurasta ja kuvista!!