Tutulla parkkiksella treenaamassa. Just kerkesin Hannalle sanoa puhelimessa, että yleensä Humppa on tuolla tosi flegu, ja kuinkas sitten kävikään... Vartiointiliikkeen heppu katseli meitä tosi epäluuloisena, siihen kai on koiraharrastuksissa totuttava ;).

Seuraamista, muutama askel ja palkka. Kontaktin pudotuksesta huomautus. Tosi hyvää. Täyskäännökset tökkii, niitä hinkattiin.

Liikkeestä seisominen... Tätä ei nyt kannata edes treenata ennen ku löydetään toimiva konsti. Hidasta ja huonoa.

Perusasentoja, lyhyillä välimatkoilla. Ja niin siinä kävi että äänihanat aukesi. Palkkasin vain suorista, auttelin jalalla. Ja siitäkös huuto tuli kun palkkaa ei tullut, hirmu vinkumista. "Hiljaa" -käsky käyttöön, mutta eipä tuo sitä oikein ymmärrä. Palkkamullehetimäyritin, hermot menee... Lisäksi, Humppa tarjosi eteen istumista! Siis mitä?!? Humppahan itse alkoi tarjoamaan suoraan sivulle tuloa viime syksynä, ja ennen ekaa koetta vaihdettiin sitten käsky ja asento. Sen koommin ei olla eteen istumista tehty, mistä se nyt kolmen kuukauden jälkeen yhtäkkiä tuli??

Loppuun noutoa. Ja arvatkaa, Humppa kantaa noutokapulaa! Pitoharjoitusten jälkeen eilen otettiin sisällä muutamaa askelta kapula suussa, ja nyt niin että jätin koiran kapula suussa, menin muutaman askelen päähän ja kutsuin. Suoraan leluun, eikä Humppa edes pudottanut kapulaa lelun lähellä vaan toi sen käteen asti joka kerta. Mahtavaa!

Ääntämiseen pitää alkaa puuttua nyt heti, ennen kuin siitä tulee ongelma. Vaikeeta kun en haluais tuota intoa ja yrittämistä heti alkuunsa tappaa, mutta ei tuota kiljumistakaan kuuntele. Hyvät neuvot olisi tarpeen, taas...