Tänään käytiin näyttämässä Humppaa fysioterapeutti Tamara Merenvallalle Käpylässä.

Aamu alkoi hyvällä organisoinnilla; minä menin junalla töihin, Jarmo otti koirat kyytiin, heitti ne tänne Oulunkylään ja meni töihin. Koirat eri huoneisiin ja kunnon viritykset ovien eteen, Ilo kun on esittänyt aikamoisia Houdinin kykyjä. Päivällä Jarmo ehti käydä sen verran kotona että käytti Ilon ulkona, ja lähti sitten keikkareissulle. Mä tulin neljän jälkeen, Ilo ulos, Humppa ulos ja bussilla Käpylään. Kaksi koiraa kerrostalossa ei kyllä tunnu kauheen kivalta ratkaisulta...

Tamara kävi Humpan perusteellisesti läpi, ja oli oikein huojentava kokemus. Humppa käyttäytyi tosi hienosti. Eihän se käsittelystä tykkää mutta alistuu raukka, läähätteli ja kuolasi mutta ei protestoinut ollenkaan.

Takapää on taas kerran jumissa. Mitään vakavaa sieltä ei löytynyt, mutta sekä etu- että takareisissä on kireyttä ja pahemmin oikealla puolella. Kuitenkin lähti hyvin venymään käsittelyssä, eikä mitään erityistä aristamista tms. esiintynyt. Lääkkeeksi venyttelyitä, leppoisia lenkkejä ja muutama jumppaliike.

Tamaran mukaan Humppa on ihan passelissa lihassa, sopusuhtainen ja hyvässä lihaskunnossa.

Tänään ja huomenna ei saisi painia, mutta Ilo kun on edelleen täällä niin tämä kohta on aika vaikea toteuttaa. Puutun tilanteeseen jos oikein rajuksi menee, mutta viidennen päivän painit alkaa olla jo aika lailla lattialla pyörimistä. Edelleen ne vaan jaksaa, molemmat. Eilen Ilo oli selvästi väsynyt ja yritti nukkua illalla, mutta Humppa jatkoi kiusaamista. Yöllä sitten vaihtui osat taas.

On ollut kyllä hauska Iloa kaitsea, se on niin kovin erilainen luonteeltaan kuin Humppa. Paljon kovempi ja itsenäisempi, ja välillä selvästi uhmaa ja protestoi, mitä Humppa ei koskaan ole tehnyt. Ikäerokin näkyy hyvin, Ilo on vuoden ikäisenä vielä tosi pentumainen monessa asiassa ja matkii Humppaa.